Viime keväänä valmistui Helsingin yliopistossa Jere Majavan blogeja koskeva gradu Suomalaisten weblogien verkosti keskustelevana julkisuutena.
Majava käsittelee blogeja eri julkisuusteorioiden kautta ja pohtii blogin olemusta eritasoisen julkisen keskustelun välineenä. On mielenkiintoista lukea tieteellinen tutkimus ilmiöstä, johon on aiemmin tutustunut lähinnä käytännön kautta. Majavan gradussa on useita hyviä huomioita siitä, miten blogit ovat muuttaneet sekä julkista keskustelua, että koko WWW:n luonnetta. Majavan mukaan blogit luovat vuorovaikutteisuutta ja aitoa verkostomaisuutta WWW:hen, joka Tim Berners-Leen ajoista on kohti niitä pyrkinytkin.
Blogien määritelmästä on käyty useita keskusteluja, eikä yksiselitteistä määritelmää ole luultavasti vieläkään tehty. Blogeja on hankala asettaa yhteen lokeroon juuri sen vuoksi, että yksi niiden perusominaisuuksista on sen ylläpitäjän vapaus julkaista mitä haluaa, missä muodossa tahansa. Majava on listannut kuitenkin muutamia piirteitä, jotka blogeilta yleensä löytyy: niitä ovat mm. merkintöjen kronologinen julkaisujärjestys, teemat ja kategoriat, yksityishenkilöt julkaisijoina sekä henkilökohtainen ja epämuodollinen tyyli.
Vuorovaikutteisuus on blogeista puhuttaessa suuressa roolissa. Kommentointimahdollisuus on yksi tärkeimmistä blogien ominaisuuksista, ja juuri se erottaakin blogit ”perinteisistä” www-sivuista. Lukijalla on lähes yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa sivun sisältöön kuin itse julkaisijallakin. Toki julkaisijalla on lopuksi valta moderoida kommentteja (Majava kutsuukin tätä asynkroniseksi vuorovaikutteisuudeksi), mutta kanava viestimiseen on kuitenkin olemassa. Juuri tämä ominaisuus tekee blogeista eräänlaisen sillanrakentajan. Tästä puhuivat myös Susan Herring kumppaneineen vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessaan, jota käsittelen tässä blogissa myöhemmin.
Aito verkkomaisuus taas viittaa siihen, että blogiyhteisö ei ole keskittynyt jollekin tietylle alueelle, kuten esimerkiksi keskustelualueilla vaikuttavat yhteisöt tekevät. Blogien vuorovaikutus tapahtuu eri blogien välillä, kun kirjoittajat linkittävät toisia blogeja ja niissä olevia merkintöjä toisiinsa. Majava mainitsee verkostorakenteista erityisesti tekstiin sisältyvät linkit ja kommentit, sekä blogroll-tyyppiset linkit. Blogroll-listat ovat yleensä blogin sivulla oleva linkkilista muista blogeista – eivätkä siis viittaa mihinkään tiettyyn merkintään, vaan kokonaiseen blogiin. Ne ovat ikäänkuin suosituksena muille lukijoille, ”nämä ovat mielestäni hyviä blogeja” ja näin ollen kertovat blogin julkaisijastakin lisäinformaatiota.
Julkisuuden suhteen blogit avaavat uusia väyliä. Blogin nähdään avaavan ”mahdollisuuksia habermasilaisen julkisen sfäärin elvyttämiseen”. Se antaa yksilölle mahdollisuuden osallistua itsenäisesti julkiseen keskusteluun, kun nykymedioissa tuota mahdollisuutta ei juurikaan ole ollut.
3 kommenttia:
Esimerkki suomalaisesta gradusta on osoittaa hyvin, millaisista näkökulmista blogeja voidaan tarkastella. Tässä tapauksessa lähdettiin liikkeelle julkisuusteorioista. Tanskassa tehty Eriksenin ja Hansenin tutkimus (2005) lähtee liikkeelle tekstintutkimuksen näkökulmasta ja genreteoriasta.
Tutkimus löytyy webistä tutkielman nimellä "Weblogs i virksomhedens praesentation på WWW". Se on kandidaatin tutkielma, mutta varsin laaja ja perusteellinen.
Tässä nousi mielenkiintoinen teema esille, eli julkisuus. Luin vastikään Habermasin klassikkokirjan julkisuudesta (Habermasiin kun myös tässä tutkimuksessa viitataan). Sitä lukiessani mietin, onko internet uusi julkisuuden kohtaamispaikka. Pääseekö sivistynyt julkiso (Habermasin termein) internetin välityksellä arvostelemaan yhteiskuntaa ja politiikkaa? Itsestäni tuntuu, että tämä on lähinnä teoreettisesti mahdollista, mutta käytännössä internet ei oman kokemukseni mukaan ole tuonut suurta eroa julkisuuden rakennemuutokseen.
Nykyään useilla poliitikoilla on blogi, jonka avulla he kenties kuvittelevat tulevansa lähemmäs tavallista ihmistä. Onkohan näin? Tai ehkä blogi on vain mainostusta poliitikolle, ennen vaaleja käytetty julkisuuskikka.
Blogi eroaa mielestäni keskustelupalstoissa nimenomaan siinä, että blogeissa esiinnytään useimmiten omana itsenä.
Eveliinan kommenttiin voisin vastata, että blogeistakin vain osassa esiinnytään omalla nimellä. Tämä toki riippuu ihan blogin aihepiiristä ja siitä, onko kyseessä yksityishenkilö vai esimerkiksi organisaatio. Koska kaikki blogit eivät todellakaan ole "vain" nettipäiväkirjoja, vaan voivat sisältää huikeitakin fiktiivisiä tarinoita, ovat niiden kirjoittajatkin varsin usein mystiikan peitossa. ;)
Lähetä kommentti