Sillanrakennusta

Weblogs as a bridging genre

(Susan C. Herring, Lois Ann Scheidt, Elijah Wright, Sabrina Bonus)

Susan C. Herringin, Lois Ann Scheidtin, Elijah Wrightin ja Sabrina Bonusin tutkimusraportti (julkaistu Information Technology & People –lehdessä 2005) keskittyy blogien perusominaisuuksien määrittelyyn sekä pohtii lisäksi blogien roolia ja merkitystä Internetissä. Blogien ominaisuuksista ja siitä, mikä blogi oikeastaan on, on käyty keskusteluja jo useamman vuoden ajan. Tässä raportissa aiheeseen perehdytään genretutkimuksen voimin. WWW sisältää useita erilaisia genrejä, joista henkilökohtainen kotisivu on tutkituin. Onkin loogista, että tutkijat vertaavat blogia aluksi juuri siihen. He pohtivat myös sitä, ovatko blogit jokin täysin uusi genre, vai onko se ollut olemassa jossain muodossa jo ennen nykyistä olomuotoaan. Aikaisempaa empiiristä tutkimusta blogeista ei raportin mukaan sen julkaisuajankohtana ole juurikaan tehty. On myös huomattava, että Herringin ym. tekstiä lainataan usein muissa blogeja käsittelevissä kirjoituksissa. Herring ym. mainitsee kaksi kvantitatiivista tutkimusta, joista toinen, Krishnamurthyn yhteisöllistä uutisblogia käsittelevä tutkimus, esittelee myös yhden blogijaottelun ja blogin määritelmän. Lisäksi mainitaan Bloodin perusjako filtteri-, päiväkirja- ja muistiotyyppisiin blogeihin. Kirjoittajat lähtevät liikkeelle omassa tutkimuksessaan juuri em. määritelmien pohjalta.

Tutkimusmateriaalina oli 203 satunnaisesti valittua blogia. On mielenkiintoista, että tutkijat ovat päätyneet jättämään LiveJournalissa, DiaryLandissa ja Xangassa ylläpidetyt journaaliblogit tutkimuksen ulkopuolelle. Kenties tutkimuksen ajankohtana ei ollut vielä selvää, mitä blogilla itseasiassa tarkoitetaan, eikä usein teinityttöjen kirjoittamia päiväkirjoja haluttu ottaa otokseen mukaan. Varsinaisena tutkimusmenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia, jonka tarkoituksena on määritellä blogien rakenteelliset ja toiminnalliset määreet. Ensiksi on tarkasteltu bloggaajien demografisia ominaisuuksia. Koska genren määrittäminen on yksi tutkimuksen avainkohdista, on seuraavaksi kartoitettu blogien yleistä tarkoitusta. Näiden lisäksi otoksen blogeille tehtiin rakenneanalyysi, jonka tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon blogit sisältävät esimerkiksi linkkejä, kuvia, hakutoimintoja tai mainoksia. Kirjoittajat ovat soveltaneet tutkimuksessaan myös grounded-teoriaa selvittääkseen perinteisen web-genren ulkopuolisia ja juuri blogeille ominaisia piirteitä, kuten julkaisujärjestelmä, kommenttien postaaminen ja viestiarkisto. Lopuksi tarkasteluun otettiin vielä ajalliset määreet – kuinka usein blogeja päivitettiin ja kuinka vanhoja ne ovat.

Tutkimustulokset – jotka käydään läpi varsin yksityiskohtaisesti – tukevat osittain aikaisempia väitteitä blogien ominaisuuksista, mutta paljastavat niistä myös uusia piirteitä. Tulokset jakautuvat neljään osaan: Bloggaajien ominaisuuksiin, blogin tarkoitukseen, ajallisiin määreisiin ja blogien rakenteeseen.

Bloggaajista ei tutkimuksessa selvinnyt ainakaan omasta mielestäni mitään kovinkaan maata mullistavaa. Kävi esimerkiksi ilmi, että sukupuolijakauma riippuu iästä: aikuisista bloggaajista suurin osa on miehiä, kun taas teini-ikäiset kirjoittajat ovat yleensä tyttöjä. Kirjoittajien fyysinen sijainti (Yhdysvallat 69,8%) oli mielestäni melko turha tutkimuskohde, koska vain englanninkielisiä blogeja tutkittiin. Lisäksi blogien määrän voi olettaa olevan varsin suuri juuri Yhdysvalloissa, katsotaanhan koko ilmiön olevan sieltä kotoisin.

Blogien tarkoitus erosi selvästi aikaisemmista oletuksista. Ensimmäiset blogit ovat olleet filtterityyppisiä (linkki-)blogeja ja niitä on yleisesti pidetty ”oikeina” blogeina. Tutkimuksen mukaan kuitenkin jopa 70,4% blogeista on päiväkirjatyyppisiä, henkilökohtaisista kokemuksista kertovia sivustoja. Kirjoittajat pohtivat tässä yhteydessä sitä, miksi päiväkirjatyyppisiä blogeja ylenkatsotaan niin usein. Mahdollisia syitä löytyy mm. siitä, että ne ovat uudempi blogityyppi, eikä online-päiväkirjoja ole aina edes laskettu blogeiksi. Lisäksi päiväkirjatyyppisiä blogeja kirjoittavat usein naiset ja teini-ikäiset (tytöt), kun taas filtteri- ja muistioblogeja kirjoittavat usein aikuiset miehet. Ottamatta kantaa sukupuolieroihin, voi kukin tehdä edellisen virkkeen pohjalta omat päätelmänsä päiväkirjablogien uskottavuudesta ja ”vakavasti otettavuudesta”.

Aikamääreiden suhteen tulokset olivat suhteellisen suppeat. Raportissa mainittiin, että otoksessa olevia blogeja näytetään päivitettävän varsin aktiivisesti, jopa pidemmän aikavälin mittauksella. Keskiarvoinen ikä oli noin viisi ja puoli kuukautta. Tulokset näyttävät, että blogin ylläpitämiseen todellakin uhrataan aikaa.

Rakenteelliset ominaisuudet eivät olleet ainakaan minulle mitään uutta, mutta toisaalta tutkimus on tehty vuonna 2003 (raportti julkaistu vuonna 2005) ja silloin blogien rakenne on luultavasti ollut vielä ainakin osittain erilainen kuin nyt. Artikkelin mukaan blogit eivät sisällä juurikaan kuvia (nykyisin juuri kuvablogien suosio tuntuisi olevan kasvussa). Ennakko-oletuksen mukaan kalenteri olisi ollut yksi blogin perussisältö – tulokset osoittivat, että sitä se ei kuitenkaan ole. Sen sijaan viestiarkisto ja ”badget” (=pienet ikonit, jotka mainostavat esim. jotain sivua tai yhteisöä) näyttivät löytyvän suurimmasta osasta blogeja. Edellämainitut ominaisuudet riippuvat kirjoittajien mukaan pitkälti julkaisujärjestelmästä, joista yleisin oli (ja taitaa olla edelleen) nykyisin Googlen omistama Blogger.

Tutkimuksen lopuksi kirjoittajat ilmoittavat, että koska tutkimus ei kata kaikkia mahdollisia blogien muotoja, se määrittää lähinnä vallalla olevia suuntauksia niiden suhteen. Jatkuvasti kehittyvästä ja uusia muotoja ottavasta ilmiöstä onkin ehkä hieman vaikea tehdä kaikenkattavaa tutkimusta, ja mielestäni tämä artikkeli antaa paljon hyvää perustietoa siitä, mitä blogit oikeastaan ovat.

Artikkelin toinen osa pohtii sitä, ovatko blogit täysin uusi digitaalinen viestintämuoto vai ovatko ne kehittyneet jostain aikaisemmasta genrestä. Esimerkiksi Bloodin mukaan blogit olisivat suoraa jatkumoa ensimmäisille www-sivuille, jotka olivat eräänlaisia filtteriblogeja (=linkkilistoja). Kirjoittajat eivät kuitenkaan täysin allekirjoita Bloodin väitettä, ja viittaavatkin tutkimustuloksiinsa nimenomaan päiväkirjablogien yleisyydestä. Mielestäni on kuitenkin otettava huomioon se, että Blood on tehnyt huomionsa jo vuonna 2000, kun päiväkirjatyyppiset blogit olivat vasta tekemässä tuloaan blogikartalle. Toisena vasta-argumenttina Bloodin näkemykselle Herring ym. huomauttaa, että blogigenrellä on myös muita, aiempia edeltäjiä ajalta ennen sähköistä viestintää. Esimerkkeinä näistä mainitaan mm. pääkirjoitukset lehdissä, erilaiset projektipäiväkirjat, matkapäiväkirjat ja valokuva-albumit. Kolmantena argumenttina artikkeli mainitsee, että blogit jakavat yhteisiä ominaisuuksia myös muiden digitaalisten genrejen, etenkin juuri aiemmin mainitun henkilökohtaisen kotisivun kanssa. Artikkelin mukaan blogeilla on ns. hybridimäisiä ominaisuuksia ja ne toimivat monella eri tasolla. Tämä tarkoittaakin juuri sitä, ettei blogigenreä voi määritellä vain yhdellä tavalla.

Herring ym. Sijoittaa blogit tutkimuksensa perusteella perinteisen, tekstimuotoisen tietokonevälitteisen viestinnän (CMC) ja HTML-dokumenttien väliin eräänlaiseksi sillanrakentajaksi. Kirjoittajien mukaan blogeissa yhdistyy CMC:n ja www-sivujen parhaat ominaisuudet: julkaisujärjestelmät mahdollistavat blogien ylläpitämisen myös niille ihmisille, jotka eivät osaa HTML:ää. Lisäksi lukijoiden kommenttien postaaminen tekee bloggauksesta interaktiivista kommunikaatiota – vuorovaikutteisuus onkin yksi blogien parhaimmista ominaisuuksista. Raportin mukaan blogit tulevat jatkamaan kasvuaan ja niitä tullaan myös jatkossa hyödyntämään mitä erilaisin keinoin. Jos ajatellaan, että tutkimuksesta on nyt kulunut neljä vuotta ja sen julkaisustakin muutama, ovat blogit jo tässä ajassa kehittyneet paljon. Ne sisältävät tekstin lisäksi kuvia, ääntä ja videota. Niitä käytetään jopa politiikassa, opiskelussa ja kaupallisiin tarkoituksiin. En usko, että olemme saavuttaneet rajoja vieläkään.