Blogien käyttö viestinnässä

En malta olla mainitsematta artikkelista, jonka bongasin Sediksen blogista. Mielestäni artikkeli on kattava esitys tämän hetkisestä blogitilanteesta ja tulevaisuudenkin bloggaamiseen artikkelista saa vähän osviittaa. Artikkelissa lainataan melko paljon jo blogissamme esiintyneitä tutkijoita, mutta jos blogit vielä ilmiönä kiinnostavat, kannattaa tämä artikkeli lukea läpi. Kyse on siis selvityksestä, jonka Heli Sillanmikko on tehnyt viime marraskuussa Tampereen yliopiston toteuttamaa Blogipäivyri hanketta varten.

Omia ja muiden mietteitä blogeista

Joensuun ylioppilaslehden päätoimittaja Josi Tikkanen perustelee blogissaan, viime tammikuun kirjoituksessaan, miksi hän pitää blogia ja pohtii yleisemminkin blogin olemusta. Mielenkiintoista Josin pohdinnoissa on se, että kun blogit ovat jo vanha juttu, hän on nimennyt lehtiversiota tukevan bloginsa metablogiksi. Blogin ylläpitäminen vaatii siis selittelyä, mutta miksi.

Multimedian kentällä muutokset tapahtuvat nopeasti ja monet innovaatiot tulevat ja menevät. Ehkä blogitkin on ajateltu sellaisiksi, ja kun ne edelleen elävät ja voivat hyvin, laittaa se ihmiset selittelemään osallisuuttaan tähän "vanhanaikaiseen" julkaisumuotoon. Josi kirjoituksessaan mainitsee mielestäni tärkeimmän tekijän, jonka vuoksi blogien suosio vain kasvaa, ja tämä on ihmisten sosiaalinen tarve kyseistä palvelua kohtaan.

Josin kirjoituksen luettuani jäin pohtimaan blogien tulevaisuutta. Tämän hetkisestä tilanteesta on tehty paljon tutkimuksia, mutta olisi mielenkiintoista kurkata tulevaisuuteen ja tietää, miten blogit kehittyvät ja ketkä tulevat olemaan niitä todellisia bloggereita, jotka pitävät blogia hamaan hautaan asti. Vai tuleeko sellaisia ylipäätään olemaan? Onko blogi luonteeltaan väliaikainen ratkaisu purkaa tai käsitellä jotain tiettyä asiaa, ja kun intohimo blogin teeman tai asian ympäriltä lopahtaa, lopahtaa blogikin.

Josi kertoo myös, että hän ei voisi kuvitella kirjoittavansa blogia yksityiselämästään, vaikka hän usein ajatteleekin kirjoittamalla. Tähän perusteluna on se, että maailmassa on jo liikaa tylsiä blogeja. Mutta mitä sitten? Eihän se kuormita ketään, vaikka ihmiset vuodattavat blogeissa ajatuksiaan. Jos blogin pitäjällä ei ole muuta kerrottavaa, kuin päivän mittaan tapahtuneet arkiset askareet, on blogin pitämisellä kuitenkin joku funktio. Ainakin pitäjälle itselleen.

Itse olen Josin tavoin aina ajatellut, etten osaisi henkilökohtaisista asioitani kirjoitella julkisella areenalla. Oma elämä ja kirjoittaminen kun ovat itselle niin arkaa aluetta, että tulisin vähintäänkin vainoharhaiseksi ja pelkäisin, että jokainen tuttavanikin tietää syvimmät salaisuuteni ja tuntoni. Olenkin usein pohtinut, millainen ihminen on niin rohkelikko, että uskaltautuu pitämään blogia henkilökohtaisista asioistaan ja tunteistaan.

Gradunteosta blogia pitänyt nainen tuo tähän mielenkiintoisen näkökulman, jota en itse osannut liittää blogi-ilmiöön. (Taustoista sen verran, että tämä kyseinen henkilö on tehnyt gradun blogeista ja tässä merkinnässä kertoilee kypsyysnäytteeseen rustaamistaan ajatuksista.) Tässä ote hänen ajatuksistaan:

Tosi-tv ja juorulehdet ovat hämärtäneet yksityisen ja julkisen rajaa.
Samalla exhibitionismi ja tirkistely ovat moraalisesti neutralisoituneet.
Suomennettuna yhä useampi avautuu omista asioistaan julkisesti, eikä sitä
pidetä paheksuttavana asiana. Samoin toisten avautumisten katselu
uteliaisuudesta/sosiaalipornona on myös suurimmalle osalle ihmisistä ihan
OK.

Mielestäni kuulostaa erittäin järkeenkäyvältä ajatukselta ja täytyy tähän loppuun sitten vain todeta, että olen ilmeisesti sitä edellistä sukupolvea, jolle yksityisyyden ja julkisuuden raja on vähän liiankin selkeä.

Uudenlaista haastattelutekniikkaa

Tähänkö on tultu? :D Forbes julkaisee Wil Wheatonin haastattelun chattina! Oikeastaan kyse on pikaviestimen (IM, instant messenger) avulla tehdystä haastattelusta, mutta idea on silti hauska. Vielä kun tämä olisi julkaistu Forbesin blogissa (jos sellaista edes on), sittenhän olisimme saaneet keskuuteemme oikean nykyjournalismin kukkasen! :)

Kun nyt blogeista on muutenkin puhuttu journalismia muuttavina tahoina, millä tavalla nykyteknologia muuttaa itse työskentelyprosessia? Voisiko haastattelun tehdä ihan oikeasti vaikka Messengerin kautta?

Yritysblogeista

Henkilökohtaiset intressini ovat juuri yritysbloggaamisessa, enkä malta olla lisäämättä siitä tänne merkintää. Toivottavasti tämä aiheuttaa keskustelua? Löysin keväällä 2006 tehdyn tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka tehdä yritysblogista menestyvä. Tutkimuksen ovat tehneet tutkija Walter Carl, Advanced Organizational Communicational -kurssin opiskelijat (Northeastern University) ja Backbone Media Inc:in John Cass ryhmineen.

Tutkimusryhmä haastatteli 20 yritysbloggaajaa erikokoisista yrityksistä ja eri aloilta. Haastateltujen oli täytynyt ylläpitää blogiaan yli vuoden.

Tutkimustulokset esittelevät 5 osa-aluetta, jotka johtavat menestyksekkääseen yritysbloggaamiseen. Ne ovat

- Kulttuuri
- Avoimuus (englanninkielinen termi on transparency, mielestäni avoimuus kuvaa sitä hyvin)
- Aika
- Vuoropuhelu
- Viihdyttävä kirjoitustapa ja henkilökohtaisuus

Jos yrityksellä on esimerkiksi huono maine, voi blogi olla ratkaisu maineen parannukseen (Suomessakin on ainakin yksi maineenhallintaan keskittyvä yritysblogi, jota valitettavasti ei ole päivitetty vähään aikaan). Tutkimuksessa mainitaan esimerkkinä Microsoft. Kun se rohkaisi työntekijöitään bloggaamaan, yrityskuva muuttui kylmästä ja välinpitämättömästä bugitehtaasta henkilökohtaisemmaksi. Yrityksen työntekijät nähtiin yksilöinä, jotka ovat kiinnostuneita tuotteistaan ja motivoituneita kehittämään niitä. Tämä siis yrityskulttuurista.

Avoimuuden avulla voidaan rakentaa uskottavuutta ja luottamusta yleisöön. Kasvoton ja mystinen korporaatio ei olekaan enää niin mystinen. Siksi monen yrityksen johtohenkilöt käyttävät henkilöhtaista ääntään yrityksen asioista tiedottamiseen.

Menestyvän blogin ylläpito vie aikaa.

Blogin täytyisi mahdollistaa vuoropuhelu lukijoiden ja koko blogiyhteisön kanssa. Siitä blogi juuri saa lisäarvonsa.

Kirjoitustyyli eroaa yrityksen virallisesta linjasta, onhan kyseessä "henkilökohtainen" media.

Monitoimityökalu

Löysin artikkelin Transient Life System nimisestä monitoimityökalusta, jossa on pyritty yhdistämään monet eri toiminnot, joita käytämme tiedon jakamiseen internetissä. Artikkeli ei suoranaisesti liity blogimme aiheeseen, mutta sivuaa sitäkin. Artikkelin on kirjoittanut Stephanie Smale ja Saul Greenberg Calgaryn yliopistosta.

Keksintö vaikuttaa mielestäni nerokkaalta verrattuna tämän hetkiseen sirpaleiseen tiedonjakosysteemiin. Transient Life Systemin idea on melko yksinkertainen: kaikki tiedon jakeluun liittyvät toiminnot on pyritty yhdistämään yhteen työkaluun, joka näkyy yhdessä ikkunassa tietokoneen näytöllä. Se voi pitää sisällään blogin, messengerin, kuvagallerian, linkkilistan tai esimerkiksi oman henkilökohtaisen muistilistan, mitä tulevina päivinä pitää muistaa tehdä.

Transient Life Systemiä testattiin aluksi kahdeksalla käyttäjällä, mutta käyttäjien määrä kasvoi testin aikana kahteentoista. Testaajat kertoivat kokemuksistaan, joiden perusteella työkalua edelleen kehitetään. Yksi kehitettävistä asioista oli se, että Transient Life System oli vain käyttäjän henkilökohtaisella koneella, joka luonnollisesti rajoitti sen käyttöä.

Kiinnostaisi tietää, onko kukaan tällaisesta systeemistä kuullut aiemmin vai olenko itse jäänyt pimentoon uusista jutuista. Tuntuisi, että tällainen työkalu helpottaisi sekä julkaisijan että lukijan urakkaa. Kaikki tiedot yhdestä ihmisestä löytyvät yhdestä ja samasta paikasta eikä turhia ikkunoita tarvitsisi aukoa ja monia eri osoitteita muistaa. Tässä vielä havainnollistava kuva, miltä Transient Life System näyttää.