Asiaa blogin elinkaaresta

From the personal to the Profound, Understanding the Blog Life Cycle

Jatkoin Portalin antimiin tutustumista ja ainakin pari artikkela sieltä vielä esittelen. Edellisen postauksen kaltaisia maratoniesityksiä pyrin vastedes välttämään. Tämä kyseinen artikkeli on vuodelta 2006 ja sen ovat kirjoittaneet David Gurzick ja Wayne G. Lutters. Tutkimus on toteutettu USA:ssa.

Artikkelissa mielenkiinto kohdistuu siis blogin elinkaareen, josta on tehty eräänlainen elinkaari malli, jossa blogin elämä jaetaan sykleihin sen syntymästä kuolemaan. Pienimuotoisessa tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten kommunikaatio blogin eri sykleissä eroaa toisistaan ja näistä havainnoista pyritään muodostamaan jokaiselle syklille sen luonteenomaiset piirteensä. Tutkimuksen pääpainon pitäisi olla blogin kuolemassa/loppumisessa/hiipumisessa, mutta tämä tavoite ei oikeastaan näy mitenkään erikoisesti tutkimuksessa .

Joichi Ito (General Manager of International Opertations for Technorati) kertoo, että vuonna 2004 luotiin uusi blogi joka 5.8 sekunti ja tällöin tahdin uskottiin vain kiihtyvän. Tammikuussa 2006 blogeja on ollut 24,5 miljoonaa. Amerikkalaisista 16% kertoo lukevansa blogeja ja 38% sanoo tietävänsä, mitä blogit ovat. Viimeksi mainittu prosentti on kuitenkin suurempi, koska useat sekoittavat blogit muihin www-sivuihin.

Blogeja on tutkittu varsinkin Atlantin tuolla puolen melko paljon ja tutkimus on usein kohdistunut blogien sosiaalisiin tai teknisiin ominaisuuksiin. On analysoitu tiedon kulkua blogsfäärissä, sitä miten blogit ovat verkostoituneet toisiinsa, on pyritty määrittelemään tyypillinen bloggaaja, löytämään blogien sisällön vallitseva tyyli sekä motiiveita blogin pitämiseen ja niin edelleen.

Blogin kehityskulkua voisi kuvailla dynaamiseksi. Blogeja luodaan kiihtyvään tahtiin, mutta niitä myös hylätään tai lopetetaan melkein yhtä paljon. Joidenkin tutkmusten mukaan kaksi kolmesta blogin perustajasta unohtaa bloginsa noin kaksi kuukautta blogin perustamisen jälkeen ja syyksi löytyy usein ajanpuute. Blogin keskimääräinen elinikä tämän tutkimusten mukaan on vain 126 päivää.

Artikkelissa haluttiin siis selvittää, milloin ja miksi blogit kuolevat. Tämä on pyritty saamaan selville haastattelemalla viittätoista 18-54 vuotiasta blogin pitäjää. Haastateltujen blogit olivat pääasiassa päiväkirjatyyppisiä blogeja ja ne olivat iältään kahdesta kuukaudesta neljään vuoteen. Haastattelut keskittyivät postauksiin, palautteen vastaanottamiseen ja kommentoimiseen. Haastatteluissa kyseltiin myös miten blogit (oma ja muiden) ovat ajansaatossa muuttuneet. Haastattelujen lisäksi blogeihin tehtiin jonkinlainen tekstianalyysi. Näiden perusteella tehtiin päätelmiä, joiden mukaan tyypillisessä blogissa tapahtuu sen elinkaaren aikana tiettyjä muutoksia ja tästä voitiin muodostaa johdonmukainen päätelmä blogin elinkaaresta, joka jakautuu pääasiassa neljään eri sykliin (tasoon) ja blogin kuolemaan.

Elinkaarimalli perustuu Mullerin malliin, An Instant Messaging Maturity Model, josta löytyy jotain tietoa täältä.

Ensimmäisssä tasossa blogin funktio on usein erilaisten asioiden taltiointi. Blogi tarjoaa nopean ja helpon tavan taltioida erilaista materiaalia, joka on kätevästi saatavilla milloin vain ja missä vain. Blogin ulkoasuun ei panosteta, vaan sinne kerätään kuvia, linkkejä ym. tavaraa.

Toisen tason aikana blogi on kenties saanut lukijoita, mutta blogin pitäjällä ei välttämättä ole keinoja seurata sivujen kävijämäärää. Kirjoittaja ei siis tiedä kenelle kirjoittaa ja tässä vaiheessa blogin säännöllinen (mahdollisimman usein) päivittäminen on tärkeää, koska tällä tavalla lukijoiden mielenkiinnon uskotaan säilyvän blogia kohtaan. Tästä syystä blogiin laitetaan paljon valmista materiaalia, kuten kyselyitä, elokuvahaastatteluja sekä blogin pitäjän omia turhahkoja postauksia, kuten mitä tuli tänään syötyä lounaaksi.

Kolmanessa tasossa blogista alkaa tulla henkilökohtaisempi ja blogin pitäjä on tietoinen siitä, kenelle kirjoittaa. Hän pyrkii pitämään lukijat blogissaan kirjoittamalla mahdollisimman mukaansatempaavaa tai älykästä tekstiä. Kommentointiosiossa alkaa olla säännöllistä vuorovaikutusta.

Neljännessä tasossa blogi saavuttaa vakiintuneisuuden ja vuorovaikutus kommentointiosiossa vahvistuu entisestään. Blogin ulkoasulla on myös uudenlainen merkitys, sen halutaan olevan isäntänsä/emäntänsä näköinen.

Mihin sitten blogin pitäminen tyssää, miksi blogi kuolee? Blogi voi kuolla milloin vain ja miksi vain, mutta on selviä merkkejä siitä, että blogi hylätään eri vaiheessa eri syiden vuoksi. Heti alkujaan hylätyt blogit ovat usein hävinneet kilpaileville aktiviteeteille. Blogin perustaja on kenties löytänyt paremman tai mielenkiintoisemman keinon kertoa itsestään irc-galleriassa, kuva-albumeissa tai muussa sellaisessa. Kun blogi hylätään myöhemmin syynä on usein ulkopuoliset tekijät, kuten työ- tai perheasioiden muutokset.

Tutkimuksen tuloksista tutkijat toivovat olevan hyötyä blogien kehittämisessä ja suunnittelussa.