Bloggaus sosiaalisena toimintana

Blogging as Social Activity, or, Would You Let 900 Million People Read Your Diary?

Tutustuin edellä mainittuun artikkeliin, joka on saatavilla Portalissa. Artikkelin on julkaissut ACM Press USA:ssa, vuonna 2004 (volume 6, issue 3) ja sen ovat kirjoittaneet Bonnie A. Nardi Californian yliopistosta, Diane J. Schiano ja Michelle Gumbrecht Standfordin yliopistosta. Tutkimus kuuluu sosiologian alaan.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää bloggauksen motiiveja, sosiaalisen vuorovaikutuksen laatua sekä blogin pitäjien ja yleisön suhdetta. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla 23:a 19-60 vuotiasta blogin pitäjää. Haastattelut on tehty touko-kesäkuussa vuonna 2003. Haastattelemalla blogien pitäjiä, tutkijat tekivät päätelmiä, kuinka blogien toimintoja tulisi kehittää. Artikkelissa keskitytään yksityisiin tai pienen ryhmän kirjoittamiin blogeihin, jotka on suunnattu rajatulle yleisölle. Rajattu yleisö tarkoittaa käytännössä kirjoittajien ystäviä, sukulaisia ja muita tuttavia.

Blogit on artikkelissa määritelty päivitetyiksi filtereiksi (linkkilistat) tai päiväkirjoiksi, jotka etenevät kronologisesti, ja joita päivitetään säännöllisesti. Blogit ovat suurimmaksi osaksi tekstuaalisia, mutta voivat sisältää kuvia, linkkejä muille sivuille sekä kommentointiosion. Blogeja on monenlaisia, kuten organisaatioiden blogit, poliittiset blogit, päiväkirjablogit ja niin edelleen. Tässä artikkelissa tarkastellaan yksityisten päiväkirjatyyppisiä blogeja. Artikkelin kirjoittajat ihmettelevät, miksi ihmiset haluavat laittaa niinkin intiimin asian kuin päiväkirjan julkiseksi, miljoonien ihmisten saataville.

Bloggaus sosiaalisena aktiviteettina
Haastattelussa kysyttiin, miten ja miksi bloggaajat ovat aloittaneet blogien pitämisen, miksi he ovat jatkaneet blogejaan ja kuinka heidän bloggaustapansa ovat muuttuneet ajan saatossa. Haastattelujen pohjalta tutkijat tekivät päätelmiä, joiden mukaan blogit luovat yleisönsä, mutta myös yleisöt luovat ja muuttavat blogeja. Blogit ovat siis sosiaalista toimintaa, sosiaalisen kommunikoinnin muoto, jossa bloggaaja ja yleisö ovat läheisessä suhteessa lukiessaan ja kirjoittaessaan blogeja.

Tutkimuksen blogeista noin 20% oli aloitettu ystävän tai tuttavan pyynnöstä. Blogien lukijat vaikuttivat myös osaltaan postausten määrään ja säännöllisyyteen; kun blogin pitäjä oli huomannut, että joku/jotkut lukevat hänen kirjoituksiaan, tuli blogin pitäjälle tarve kertoa kuulumisistaan säännöllisin väliajoin. Jos blogin pitäjällä tuli niin sanottu blogiväsymys eli hän ei jaksanutkaan päivittää blogiaan säännöllisesti, hänellä oli selkeä tarve selitellä käyttäytymistään. Todellinen bloggeri on se, joka päivittää blogiaan säännöllisesti ja näin ollen bloggaukseen väsynyt bloggaaja koki pettäneensä lukijat, käytännössä ystävänsä ja tuttavansa.

Blogi on siis tämän tutkimuksen mukaan kirjoittajan ja lukijoiden yhdessä aikaansaama tuotos, ne ikään kuin ruokkivat toisiaan. Blogien vuorovaikutus on monella tapaa kompleksista. Lukijat voivat olla yhteydessä kirjoittajaan kommentointiosion lisäksi esimerkiksi sähköpostitse. Blogin kirjoittaja voi kommentoida myöhemmin blogissaan saamaansa sähköpostia ja näin vuorovaikutus taas jatkuu ja saa uusia muotoja. Blogit ovat myös osa laajempaa sosiaalista kokonaisuutta, kommunikointia tapahtuu paitsi kirjoittajan ja lukijoiden välillä, myös median kanssa. Blogit eivät siis ole yksityisiä päiväkirjoja, koska niillä on jo lähtöjään sosiaalinen luonne. On itse asiassa mielenkiintoista, että blogit rinnastetaan päiväkirjoihin, koska perinteiset päiväkirjathan on varustettu lukoilla ja niitä on varjeltu, etteivät ne päätyisi muiden luettavaksi. Perinteisiä päiväkirjoja ja päiväkirjatyyppisiä blogeja näyttäisi siis yhdistävän vain niiden kronologinen ja kerronnallinen muoto.

Objekti-orientoitunutta toimintaa
Jos blogit eivät ole online-päiväkirjoja tai journalismia, niin mitä ne sitten ovat? Artikkelin tutkimus pohjatutuu aktiviteettiteoriaan, jossa hypoteesi on, että objektit ohjaavat tai motivoivat ihmisen toimintaa. Artikkelissa on kerrottu esimerkki Larasta, jota motivoi bloggaamiseen halu pitää yhteyttä ja pysyä läheisissä väleissä ystäviinsä. Aktiviteettiteoriassa objekti sisältää motiivin vastata tarpeeseen tai haluun, ja jotkin yksilön pyrkimykset fyysisiin ilmenemismuotoihin ilmentävät tätä motiivia. Blogit ovat erilaisten sosiaalisten motiivien ilmenemismuotoja, joissa blogin otsikon (teeman) mukaisesti kommunikoidaan toisten kanssa. Päämäärä bloggauksessa on siis, kuten usein on jo todettu, sosiaalinen.

Seuraavassa on lueteltu joitakin blogityyppejä, joita tutkimuksessa esiintyi, ja jotka ovat objektin motivoimia:

1. Tapahtumien, sijaintien yms. päivitys
Tapahtumien, oman ja muiden elämän muistiinkirjaamista. Kirjoittajalle jollakin tapaa tärkeät ihmiset pysyvät kirjoittajan elämässä mukana seuraamalla hänen blogiaan. Maantieteellinen sijainti ei siis ole kanssakäymisen esteenä. Vuorovaikutusta tapahtuu tietenkin myös toiseen suuntaan. Usein tämän tyylisiin blogeihin on tapana lisätä ajankohtaisia valokuvia sekä hyödyllisiä ja asiayhteyteen liittyviä linkkejä muille webbisivuille. Joillakin on myös privaattiblogi, jota pääsee lukemaan vain kirjoittajan valitsemat henkilöt. Tämän tyylinen blogi voi vähentää tarvetta pitää muulla keinoin yhteyttä tuttaviin ja ystäviin ja näin helpottaa kirjoittajan elämää.

2. Mielipiteiden välittäminen (päämääränä toisten ajatuksiin vaikuttaminen)
Joillekin blogi on väylä esittää kommenttinsa ja kritiikkinsä esimerkiksi mediassa esillä olleista asioista. Blogissa voi myös kertoa tai painottaa uutisia, jotka itse on kokenut tärkeiksi. Yleensä tällaisissa postauksissa on linkki alkuperäiseen uutiseen tai tekstiin.

3. Muiden mielipiteiden ja palautteen etsiminen
Blogi voi toimia runojen tai muiden bloggaaajan luovien tuotosten julkaisukanavana. Yleisön/lukijakunnan merkitys korostuu tämän tyylisissä blogeissa. Kirjoittaja saa lukijoiden kautta motivaation saada aikaiseksi ja julkaistuksi jotakin, koska blogissa on aina se mahdollisuus, että joku kommentoi tuotostasi.

4. Kirjoittamalla ajatteleminen
Blogi voi pakottaa kirjoittamaan, kuten myös ajattelemaan. Joillekin ajatteleminen ja kirjoittaminen ovat lähes samaa asiaa. Blogiin kirjoittaminen on sosiaalinen prosessi, ja kirjoittaja usein toivoo, että lukijat kommentoisivat kirjoittajan ajatuksia. Tämän tyylisen blogin motivoiva tekijä on siis pitkälle sama kuin edellisen, mutta sen tavoite tuntuisi olevan jonkinlainen itsensä kehittäminen ihmisenä.

5. Tunneperäisten paineiden ja jännitteiden vapauttaminen
Blogin tehtävä on usein tunteiden vapauttaminen. Tarvitaan jokin paikka, jossa saa purkaa itseään. Tässäkin on muistettava kuitenkin blogin sosiaalinen luonne: blogilla oletetaan olevan lukijoita ja näin ollen tunteita puretaan yleisölle, ja juuri tämän ominaisuuden jotkut bloggaajat kokivat tärkeäksi.

Tässä näyttäisi siis olevan myös yksi perustavanlaatuinen ero blogin ja päiväkirjan välillä. Ihmisillä tarve vuodattaa asioitaan toisille ihmisille ja päiväkirja ei täytä tätä tarvetta. Toisaalta haastatteluista kävi myös ilmi, että joillakin bloggaajilla oli perinteinen päiväkirja, joihin omat yksityisimmät tunnot kirjattiin.

Rajoitettu interaktiivisuus
Blogeissa kirjoittajan ja yleisön suhde on epäsymmetrinen; bloggaajat haluavat lukijoita, mutta eivät halua kuulla paljoa lukijoistaan. Poikkeuksena tietenkin ryhmät, joiden tarkoitus ja päämäärä on kommunikoida keskenään. Vastaanottajan merkitys on aivan eri kuin kasvokkain viestinnässä tai esimerkiksi sähköposteissa. Blogin kommentoinnille ei olla niin herkkiä kuin muissa kommunikoinninmuodoissa. (?)

Bloggaaja on bloginsa isäntä, joka kontrolloi blogiaan ja blogissa tapahtuvaa kommunikaatiota. Ihmiset haluavat huomiota, mutta ”oikeassa” elämässä sitä ei välttämättä uskalleta hakea yhtä suorasukaisesti kuin blogissa. Halutaan siis huomiota, mutta halutaan säilyttää myös yksityisyys. Ihminen on tämän tutkimuksen mukaan selvästikin läpeensä itsekäs, hän haluaa äänensä kuuluville siten, ettei oma ääni sekoitu muiden ääniin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että bloggaajat ovat sitoutuneita yleisöönsä, mutta bloggaajat haluavat kontrolloida interaktiivisuutta, siten että vuorovaikutus on harvinaisempaa, vähemmän tunteellista ja enemmän pohdiskelevaa kuin muussa kommunikaatiossa tai mediassa.

Blogin yksityisyys
Vain yhdellä haastatelluista oli salasanallinen blogi ja tälläkin bloggaajalla tämän lisäksi myös yleinen blogi. Haastateltavien suhtautuminen vieraisiin lukijoihin vaihteli, suurin osa kuitenkin ajatteli, että ketään ei kiinnosta heidän bloginsa ja yksityiselämänsä niin paljoa, että se häiritsisi blogin pitäjää. Jos joku tuntematon lukija kommentoi jotenkin blogia, se yleensä motivoi ja kannusti bloggaajaa. Yleensäkin blogin julkinen luonne ajateltiin positiivisena asiana tai päiväkirjamuotoisen tarinoinnin lisänä. Ihmiset eivät tutkimuksen mukaan olleet siis huolestuneita yksityisyydestään. (Tässä täytyy kuitenkin mielestäni muistaa myös kulttuurilliset erot ja täytyy huomioida, että tämä tutkimus on tehty Yhdysvalloissa.)

Jos päiväkirjaa ja blogia verrataan, yksi haastatelluista sanoi eron olevan juuri mahdollisessa yleisössä. Se, että jossakin kenties on tuntematon lukija, motivoi joitakin kirjoittajia. Tästähän kertoo myös kävijälaskurit, joita joillakin sivuilla on. Ihmisiä kiinnostaa, seuraako joku heidän elämäänsä ja jos seuraan, niin kuinka moni. Blogilla, sen vuorovaikutteisuuden ansiosta, on mahdollisuus vaikuttaa kirjoittajansa elämään ja näin ollen se on paljon moninaisempi ja antoisampi tapa kirjoittajan käydä läpi elämänsä tapahtumia.

Parannusehdotuksia koskien blogien käytettävyyttä ja desingia
Artikkelin viimeinen osio jää mielestäni hieman irralliseksi muusta tutkimuksesta. Ainakaan artikkelin otsikko ei anna viitteitä siitä, että artikkeli tarjoaisi myös käytännön neuvoja blogien ulkoasuun ja käytettävyyteen liittyen.

Parantamisen varaa ja kehitettävää kuitenkin löytyy, riippuen tietenkin siitä, mitä palvelua blogien julkaisemisessa käyttää. Artikkelin kirjoittajat havaitsivat kehitettävää niin kuvien julkaisusysteemeissä, hakutoiminnoissa kuin yleisön yksityisyyttäkin koskevissa asioissa.

Keskustelua ja tulevaisuuden tutkimusta
Tämän tutkimuksen mukaan bloggaus on siis objekti-orientoitunutta kommunikatiivista toimintaa, jolla on laajasti sosiaaliset tavoitteet. Näiden tutkijoiden mukaan blogi on silmiinpistävän samankaltainen radion kanssa. Bloggaajat voivat levittää viestejään oman valintansa mukaan, keskeytyksettä, samoin kuin radiossa. Rajoitettu palaute on vastaava kuin kuuntelijoiden call-in radioasemilla, eli kanavan ylläpitäjä/toimittaja voi dominoida kuuntelijoita samoin kuin blogin pitäjä blogiaan. (Mielestäni tämä vertaus ontuu pahasti interaktiivisuuden vapauden osalta.)

Tutkimuksen mukaan bloggaaminen on yhtä paljon lukemista kuin kirjoittamistakin, kuten myös kuuntelemista ja puhumista. Artikkelissa keskityttiin blogien tuottamiseen, mutta tutkimuksen tekijät uskovat tulevaisuuden tutkimuksen keskittyvän blogien lukijoihin, tarkemmin sanottuna blogin kirjoittajan ja lukijan suhteeseen. Tärkeimpiä tutkimuksen anteja oli tutkijoiden mukaan blogien rajoitetun vuorovaikutuksen ymmärtäminen. Muu tutkimuksenanti onkin tullut referaatista pitkin matkaa esille.